Ensimmäiset pari päivää Hong Kongissa

Honkkarissa on tähän asti ollut sen verran hektistä, etten ole ehtinyt aiemmin kirjoittaa. Nyt mulla on puoltoista tuntia aikaa ennen seuraavaa luentoa, joten ajattelin kertoa jotain viime päivistä. Pahoittelen jo etukäteen jos ääkkösiä puuttuu, sillä olen tässä vajaassa viikossa jo tottunut kirjoittamaan paikallisella näppiksellä (jossa muuten on kaikki erikoismerkit ihan missä sattuu). Käydäänpä sitten suoraan (A)asiaan!

---

Tiistaiaamu ennen lähtöä oli aika vauhdikas. Kävin vielä viime hetkinä tulostamassa mun hyväksymiskirjeen, koska yllättäen olin onnistunut hukkaamaan alkuperäisen - tietysti tähän meni yli tunti, kun Tuulin tulostin ei meinannut toimia. Tuntia ennen lähtöä pakkasin viimeisiä tavaroita, kun onnistuin rikkomaan matkalaukkuni vetoketjun. Vetskaria ei saanut auki eikä kiinni. No, äiti saa sitten lähteä äkkiä kauppaan ostamaan uutta matkalaukkua ja minä yritän repiä tavaroita ulos pienen auki jääneen raon kautta. Saamme uuden laukun puoli tuntia ennen lähtöä. Uusi laukku on painavampi kuin vanha, joten jouduin jättämään osan tavaroista kotiin, mm. farkut, pari paitaa, kengät, kosmetiikkaa... Käsimatkatavarat olivat tietysti myös ylipainoisia, mutta niitä ei tarkistettu.

Lentokentällä sanoin heipat äidille ja Eerolle ja menin turvatarkastuksen läpi. Toisella puolella tuntui todella omituiselta ja epätodelliselta, sillä aloin vasta pikku hiljaa tajuta, että olen lähdössä pois paljon pidemmäksi ajaksi, kuin mitä aikaisemmin olen ulkomailla ollut. Piti piiloutua vessaan hetkeksi hengittämään syvään :D Aika meni nopeasti ja kohta olinkin jo menossa koneeseen sisään. Tyypillisen tuurini tuntien olin varma, että istuisin lihavan haisevan miehen ja rääkyvän vauvan välissä, mutta itseasiassa mun vieressä istuikin parikymppinen, mukava kajaanilaispoika, joka oli menossa yksin Honkkariin lomailemaan kahdeksi viikoksi ja jonka kanssa tuli juteltua lähes koko matka. Oli muutein fancyin kone missä olen koskaan ollut: jokaisessa istuimessa oli oma viihdekeskus, josta pystyi katsomaan omavalintaisia TV-sarjoja ja elokuvia tai pelaamaan peliä. Katsoin matkalla Little Miss Sunshinen, voitin tietokoneen shakissa ja opettelin mandariinikiinaksi numeroita (en tosin muista enää kaikkia).

Lento meni ihan hetkessä enkä valitettavasti saanut nukutuksi, koska koneessa oli jääkaappimainen lämpötila. Kone laskeutui vähän ennen kahdeksaa paikallista aikaa (Suomessa siis vähän ennen aamukolmea). Ensimmäiseksi näin pilvien raosta pilkottavan Etelä-Kiinan meren, ja toiseksi vuoret, joita on Hong Kongissa kaikkialla. Lentokentällä vaihdettiin numeroita kajaanilaisen kanssa (numeroon ei kylläkään saanut yhteyttä kun yritin loppuviikosta soitella ehdottaakseni hengausta, varmaan hänen suomalainen liittymänsä toimii yhtä heikosti kuin omani). Tapasin myös buddyni (henkilökohtainen tutorini) Maggien (20), ja puolisen tuntia palloiltuamme onnistuin bongaamaan myös ranskalaisen Marien (23), jonka kanssa olin sopinut treffit lentokentälle. Astuessamme ulos lentokentän ovista vastaan löi kuuma, kostea ilma. Napattiin taksi ja ajettiin kampukselle.



Näkymä kampuksen päärakennuksen parvekkeelta. Just ikävää?


Keskiviikkona kirjoittauduimme asuntolaan sisään ja kävimme pankissa maksamassa majoituksen (wtf, pankin jonossa edessäni seisoi joku kiinalaisen näköinen poika, jonka T-paidan selässä luki "Henkilökunta" - en tiedä mistä maasta hän on, mutta ei ainakaan Suomesta, sillä mä olen ainut suomalainen vaihtari täällä). Kiertelimme Maggien ja Marien kanssa myös paikallisella ostarilla Kowloon Bayssa etsimässä mm. puhelinkorttia ja nettikaapelia. Kävimme myös Ikeassa ostamassa petivaatteet huoneeseen. Söimme Shanghailaisessa ravintolassa bambua, taikinanyyttejä (niillä oli joku kolmiosainen kiinalainen nimi, jota en nyt muista) ja katkarapuja riisillä. Nannaa! Syömäpuikkojen käyttö ei tainnut olla mulla ihan hallussa, sillä tarjoilija toi pöytään aika pian säälihaarukan mua varten. En kuitenkaan käyttänyt sitä, sillä puikoilla syömiseen on pakko oppia ja harjoitus toivottavasti tekee mestarin... Shoppailukierroksen jälkeen palasimme kampukselle, kävimme paikallisessa supermarketissa ja palasin asuntolaan purkamaan tavaroitani. Asun kampuksen uusimman asuntolan ylimmässä eli 11. kerroksessa jaetussa kahden hengen huoneessa, näköala päärakennukselle päin. Huone on pieni, mutta tilaa on kummallekin tarpeeksi. Ainut valittamisen aihe on todella ohut patja, mutta kyllä siihenkin on nyt muutaman yön aikana tottunut. Jaksoin illalla juuri ja juuri vääntää hiukan nuudelikeittoa iltapalaksi (oli muuten melko vaikeaa syödä, kun keittiöhuoneessa on tasan vedenkeitin, mikro, jääkaappi ja pesuallas, ja kaapista löytyi vain riisilusikoita ja muutama kulho), ja painuin sitten tutimaan. Kyllä maittoi uni tuplapäivän jälkeen! Nukuin 11 tuntia siitä huolimatta, että ilmastoinnista loppui raha keskellä yötä ja heräsin aamulla yltäpäältä hiessä.

Torstaiaamuna tapasin ensimmäisen kerran kunnolla kämppikseni. Abby on 22-vuotias kanadalaistyttö, jonka isä on Hong Kongista ja äiti Macausta (kasinoistaan tunnettu itsehallintoalue tunnin matkan päässä Honkkarista länteen). Todella ystävällinen ja huomaavainen tyttö, jonka kanssa ei tähän mennessä ole tullut mitään ongelmia.

Torstaina oli tarkoitus mennä aamulla myös orientaatioon katsomaan jotain Hong Kongista kertovaa videota, mutta Marien houkuttelemana kävinkin parin ranskalaisen tytön ja amerikkalaisen tytön ja pojan kanssa aamiaisella kampuksella (ihanaa hedelmäsalaattia) ja lähdimme sitten Hang Hauhun shoppailemaan. Kävin valokuvausliikkeessä ottamassa lisää passikuvia ja japanilaiskaupasta löysin hiukan astioita ja siivousvälineitä. Saimme heti hyvän kuvan paikallisista ostareista, kun melkein heti sisään tultuamme palohälyttimet alkoivat soimaan ja jouduimme poistumaan - kyseessä oli kuitenkin vain paloharjoitus.


Palasimme takaisin koululle lounasaikaan, sillä meille oli iltapäiväksi luvassa koulun järjestämä turistikierros. Aluksi vierailimme taolaistemppelissä, jonka nimeä en valitettavasti muista.





Seuraavaksi vierailimme Kowloon Walled City Parkissa (vai olikohan se Garden), joka on rakennettu slummin päälle, jossa asui aikaisemmin prostituoituja, gangstereita ja muita lainsuojattomia. Rauhallinen ja todella kaunis paikka!

Illalla kävimme syömässä seafood-ravintolassa. Sinne piti kulkia kujien läpi, joilla oli esillä kaikenlaisia mereneläviä akvaarioissa. Pääni kokoisen kotilot, joiden vartalo roikkui kuoren ulkopuolella, eivät kauheasti houkutelleet ainakaan mua... Ravintolassa istuimme n. 15 hengen pyöreissä pöydissä. Ruoka oli kiinalaiseen tapaan keskellä pöytää kukin ruokalaji omassa kulhossaan, ja tästä oli jokaisen tarkoitus kalastella omaan kuppiinsa syötävää. Ravintolan syömäpuikot olivat tottumattomalle todella liukkaat, ja pudottelin ruokaa koko ajan tai en saanu ruuasta otetta, kun yritin napata itselleni syötävää pöydän keskeltä. Noloa! Ruoka oli täälläkin tosi maukasta. Mulle tuntui extremeltä ja jättikatkarapujen syöminen, kun niiden pää, jalat ja kuori piti irroittaa itse käsin. Yhden ravun aivonesteet purkahtivat mun käsille, arvatkaa söinkö sen? Väärin, kyllä söin ja oli hyvää! :D

Ruuan jälkeen ennen paluuta kampukselle pysähdyimme rannalle katsomaan auringonlaskua.

Nyt mun on aika painella päivän viimeisellä luennolla, jonka jälkeen lähden joidenkin tänään pikaisesti tapaamieni random-tyyppien kanssa Mong Kokiin. Kirjoitan lisää kunhan ehdin!